Översjön
Översjön on tyypillinen hautavajoamajärvi, jota ympäröivät usealta puolelta kalliopaljastumat. Se on lähdejärvi Vällstabäckenin vesistössä, joka laskee Skarvenin Mälaren-järveen. Översjön on nykyään rehevöitynyt (ravinnepitoinen järvi), jolla on hyvät pH-arvot, noin 7,8, hyvä emäksisyys (puskurointikyky happamoitumista vastaan) ja hyvä happipitoisuus 9–11 mg/l.
Pinta-ala 50 ha Pituus 1800 m Suurin leveys 600 m Keskisyvyys 2,8 m Suurin syvyys 4,2 m Korkeus merenpinnasta 22,4 m Näkyvyyssyvyys 2,2–2,8 m.
Yleisimmät kalalajit ovat ahven, hauki ja siika, kuten särki, lahna, torakka, ahven jne.
Hauen vähimmäiskoko on 75 cm. Kalastus on sallittu vain maalta. Onkimalla kalastettaessa sallitaan 10 enkelikaloja/henkilö. HUOMAUTUS: Koskee vain jäseniä, ei päiväkortteja. Översjönissä sinulla on hyvät mahdollisuudet saada todella suuria ahvenia. Joka vuosi raportoidaan useita suuria kaloja, joiden paino on 0,3–1,5 kg. Suuria ahvenia saadaan pääasiassa pilkkiessä, onkiessa tai elävillä pienillä kaloilla onkiessa.
Översjön jäätyy usein kauden alussa ja tarjoaa kilpailukykyisille pilkkijöille hyvät harjoittelumahdollisuudet. Vuoden ensimmäiset pilkkikilpailut järjestetään usein täällä. Talvikalastajat saavat usein pieniä, 10–100 g:n kokoisia ahvenia, joilla on mahdollisuus saada todella suuria bonuskaloja. Ahvenia saadaan lähes yhtä hyvin koko kalastusalueella. Hauenkalastusta suosivat voivat valita heittokalastuksen, onkimisen tai onkimisen talvella. On harvinaista, että et saa mitään.
Heijauskalastajat löytävät hyviä kalastuspaikkoja kaikkialta järvestä, lukuun ottamatta ruovikkoista lahtea järven lounaisosassa. Hauki tarttuu useimmilla vieheillä, vaapuilla, lusikkavieheillä ja lipoilla. Nykyään monien suosikkiviehe on kuitenkin jigi. Sen etuna on, ettei se tartu yhtä helposti ruovikkoon ja merilevään. Talvella siellä voi usein nauttia mukavasta onkimisesta.
Muista vapauttaa takaisin hauet, joita et halua ruokapöytään. Tietenkin edellyttäen, etteivät ne ole loukkaantuneet. Kalojen vahingoittumisen välttämiseksi ei tule käyttää verkkoa tai koukkua. Kalastajilla on järvestä runsaasti pieniä siikoja. Mutta siellä on myös suurempia kaloja, kuten suuria torakoita. Syöttikalojen tarpeessa olevat voivat nopeasti kalastaa pieniä torakoita, lahnoja tai ahvenia.
Säbysjön
Säbysjön tunnettiin aiemmin nimellä Ålstasjön. Järvi on nykyään Igelbäckenin lähdejärvi, joka laskee Edsvikeniin Ulriksdalissa. Järven pH-arvot vaihtelevat vuodenaikojen mukaan noin 7–8,4 välillä. Järvellä on hyvä emäksisyys (puskurointikyky happamoitumista vastaan). Happipitoisuus on alhainen, joten joinakin vuosina lopputalvella se on lähes nolla. Tätä järveä pidetään kuitenkin yleensä matalana ja ravinnepitoisena. Tämä johtuu siitä, että fosforin runsaus johtaa korkeaan kasvituotantoon kesällä. Talvella orgaaninen aines hajoaa, mikä kuluttaa happea. Samalla hapen saanti on talvella vähäistä. Kasvien hapentuotanto vähenee valon ja lämpötilan vähentyessä. Lisäksi jääpeite estää hapettumisen ilmasta. Pinta-ala 88 ha Pituus 2500 m Suurin leveys 400 m Keskisyvyys 1,65 m Suurin syvyys 2,3 m Korkeus merenpinnasta 17,7 m Näkyvyyssyvyys Pohjaan Koekalastuskartta.
Yleisimmät kalalajit ovat ahven, hauki ja särki. Myös sorvaa ja suutaria on runsaasti. Hauen enimmäiskoko on 75 cm. Onkijan kanssa kalastettaessa sallitaan 10 onkijäätä/henkilö. Vain jäsenet saavat kalastaa järvellä.
Kalastus on sallittu vain jäältä. Ahven ja hauki ovat tärkeimmät vetonaulat. Järvellä on aiemmin ollut paljon todella suuria haukia. 1980-luvulla enkeliahvenilla pyydettiin 8–12 kilon painoisia haukia. Salametsästyksellä saadun hauen on raportoitu painavan yli 16 kiloa. Ahvenet näyttävät usein liikkuvan suuremmissa parvissa, mikä selittää, miksi pilkkiminen voi joskus olla loistavaa, kun taas toiset eivät anna lainkaan saalista. Kalan löytäminen ei ole niin helppoa, mutta pyydetyt ahvenet ovat usein suhteellisen suuria. Se ei ole epätavallista, jos keskimääräinen paino on hehtometri. Myös 0,5–1 kilon painoisten ahventen saalis on hyvä.
1990-luvulla järvi kärsi vakavasta hapenpuutteesta kahdesti ja myös vuosina 2002–2003, mikä johti kalakannan jyrkkään vähenemiseen. Viimeisimmän koekalastuksen aikana näimme, että järvi näyttää jälleen kerran lähes kuolleelta yleisimpien lajien osalta. Koekalastusta tehdään Järfällan kunnan kanssa joka vuosi. Kalastus tapahtuu veneestä niin sanotulla kartoitusverkolla. Meillä on nuorisokalastus, kilpailut ja kalastusvälineiden valmistus Stäketin kerhotalossa, Uddnäsvägen 15 Päivälippuja voi ostaa OKQ8:sta Kallhällissä, Statoil Jakobsbergissä tai Perhokalastaja Jakobsbergissä.
