**ERKEN – HUOM! Uutta vuodelle 2026.
– KALASTUSOIKEUKSIEN OMISTAJA ON PÄÄTTÄNYT KESKETTÄÄ KALASTUKSEN VESIALUEELLAAN VUONNA 2026. KESKEYTYS ON KARTAN LÄNSIOSA, KRISTINEHOLM, YXLAN JNE. KATSO PÄIVITETTY KARTTA.
TÄMÄ TARKOITTAA, ETTÄ ALUE EI OLE ENÄÄ SISÄLLÄ ERKENIN KALASTUSKARTTAAN.**
– ELÄVÄN KALASTUS EI OLE ENÄÄ SALLITTU KALASTUSYHDISTYKSEN PÄÄTÖKSEN NOJALLA TAMMIKUUSTA 2026 ALKAEN ELÄVÄN KALAN AVULLA KALASTUS.**
Erken on Upplandin kolmanneksi suurin järvi tilavuudeltaan, kooltaan 23 km2 ja enimmäissyvyys noin 22 m. Järveä ympäröi suurilta osin erämaamaista metsää, jossa on paljon karua maastoa. Lyhyillä kalastusalueilla on paljon mielenkiintoisia kallioita ja jyrkkiä paikkoja kalastaa, mutta pitkillä kaisloilla kalastaminen voi tarjota myös fantastista hauenkalastusta!
Erkenissä kalastus keskittyy pääasiassa ahveneen, haukeen ja kuhaan, mutta myös yleisimpien karppien, jotka ovat tyypillisiä maatalousmaisemien järville, kalastus onnistuu. Maalta kalastuksen mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta sitä voi harrastaa muutamissa paikoissa pohjoisrannalla, Rörvikistä Hasselhorniin ja Svanbergvikenin sisäisiltä rannoilta. Rörvikin ja Hasselhornin välissä sijaitsevassa "Rumpuddenissa" on kaksi tuulensuojaa grillipaikkoineen. Julkinen ja maksuton veneiden laskupaikka on saatavilla Vikingabynissä (https://kartor.eniro.se/m/QYT6O), Svanbergassa! ÄLÄ pysäköi käännösalueelle Vikingabynin sisäänkäynnille, vaan pysäköinti tulisi tehdä vain sisäänkäynnin rannalle! Esteetön ramppi tarkoittaa, että se on avoinna, mutta sekä Svanbergan veneilyyhdistys että Norrtälje SF haluaisivat nähdä, että rampin auki pitämisestä ja ylläpidosta maksetaan 100 Ruotsin kruunun maksu tai 500 Ruotsin kruunun kausikortti (tämä ei ole tarkastettavaa, mutta sitä tekevät vakavat käyttäjät)! Noudata paikan päällä olevia ohjeita!
Lommaren
Ravinteinen ja pitkänomainen järvi, jossa on tiheää, pitkänomaista ruokoa. Matalat ja kiviset pohjat puuttuvat kokonaan, mutta etelärannalla on osia, jotka koostuvat kivistä ja kallioista. Järven syvin kohta, noin 7 m, on alueella, jossa järvi on kapein.
Lommarenissa ja Lommarbadetissa järven itäpäässä on mahdollisuuksia laskea veneitä vesille uimahallin pysäköintialueen yhteydessä. Maalla kalastusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat, mutta niitä voi harrastaa joillakin julkisilla laitureilla järven itäosassa. Liikuntarajoitteisille on tarjolla kalastusmahdollisuuksia uimapaikan laitureilla.
Lommartenissa kalastus keskittyy pääasiassa ahveneen, haukeen ja kuhaan ympäri vuoden. Monet järven suurista ahvenista vaeltavat kutunsa jälkeen merestä Lommarteniin Norrtäljeån-joen kautta, jäävät sitten hyvän ravinnon ansiosta ja voivat tarjota todellista saalista talvella ja kesällä! Yleisimpiä karppikaloja, jotka ovat tyypillisiä maatalousmaisemien järville, esiintyy myös runsaasti.
Limmaren
Ravinteinen ja suhteellisen matala järvi, jonka rannat koostuvat kyseisellä alueella tiheästä ruokosta. Alueella on pari matalikkoa ja myös kivikkoisia pohjia. Alueella on suurin syvyys noin 5 metriä.
Valitettavasti ei ole julkisia vesillelaskupaikkoja, ja maalla kalastusta ei juurikaan harrastata. Tietoja saa Norrtälje Angling -sivustolta.
Limmarenissa kalastus keskittyy pääasiassa ahveneen, haukeen ja kuhaan, ja erityisesti talvella voi halutessaan onnistua joko pilkkimällä tai pilkkimällä. Yleisimpiä karppeja, jotka ovat tyypillisiä maatalousmaisemien järville, esiintyy myös runsaasti.
Frötuna-Kyrksjö
"Frötunasjön" eroaa luonteeltaan merkittävästi muista lyhyen kalastusalueen vesistä. Järveä ympäröivät osittain jyrkät vuoret ja rinteet ja osittain tasaisemmat rannat maatalousmaan vieressä. Järven syvyys on silloin ja pohja viettää paikoin hyvin jyrkästi. Rannat koostuvat osittain kivistä ja kalliomuodostelmista, mutta myös sekä harvasta että tiheästä ruo'osta. Alueella on matalaa vettä ja järven keskellä on enimmillään noin 15 metrin syvyys. Järven pohjoisrannalla on mahdollisuuksia laskea vesille pienempi vene. Paikkaan pääsee vanhalta Norrtäljevägeniltä.
Maalta kalastusta voi harrastaa järven eteläosassa, Lönnsvikin suuntaan, sijaitsevilta ulkonevilta niemekkeiltä/kallioilta sekä länsi- että itärannoilta. HUOM!!! Kiinnitä huomiota ja kunnioita rajoja, jotka erottavat lyhyen matkan kalastusvedet Lönnsvikin vesistöistä ja kalastusoikeuksien haltijoista, ja että yksityismaille ja laitureille meneminen on ehdottomasti kielletty!! Sekä itä- että länsipuolella Lönnsvikiin päin on valko-/punamaalattuja merkintöjä (valkoinen = lyhytaikainen kalastusvesi, punainen = yksityinen vesi). Frötunasjönissä kalastus keskittyy pääasiassa ahveneen, haukeen ja kuhaan ympäri vuoden, ja erityisesti pilkkiminen voi antaa hyviä tuloksia. Myös yleisimpiä karppeja on läsnä.
Malstasjön
Ravinteinen ja suhteellisen matala järvi, jota osittain ympäröivät jyrkät vuoret ja rinteet ja osittain tasaisemmat, maatalousmaan vieressä olevat rannat. Lännessä ja idässä olevat matalat lahdet ovat alkukesästä lähtien pääosin lumpeen peitossa. Yleisiä vesillelaskupaikkoja ei ole, mutta uimapaikalla, jonne pääsee Malsta Kyrkan pysäköintialueelta, järvelle pääsee helposti kanootilla tai muulla kevyemmällä veneellä. Keskustele kunnan kanssa ja ota huomioon uimapaikan vieraat. Maalta kalastusta ei juurikaan ole, mutta sitä voi harrastaa järven eteläosan, Degarövikenin, ulkonevilla niemekkeillä.
Malstasjönissä kalastus keskittyy pääasiassa ahveneen, haukeen ympäri vuoden ja yleisimpiin... Myös maatalousmaisemien järville tyypillisiä karppeja esiintyy runsaasti.
Rimbo Långsjö
Ravinteinen ja pitkänomainen järvi, jonka rannat ovat hyvin vaihtelevia ja koostuvat tiheistä tai harvoista ja pitkänomaisista ruo’oista, kivistä ja kalliomuodostelmista. Alueella on useita matalia ja kivisiä alueita.
Rimbo Långsjössä ja kunnan uimapaikalla järven itäpäässä on mahdollisuus laskea veneitä vesille. Keskustele kunnan kanssa ja osoita huomaavaisuutta uimapaikan vieraita kohtaan. Pohjoisrannalta ei juurikaan ole kalastusmahdollisuuksia maalta, mutta etelärannalta niitä voidaan osittain kalastaa.
Rimbo Långsjössä kalastus keskittyy pääasiassa ahveneen, haukeen ja kuhaan ympäri vuoden, ja maatalousmaisemien järville tyypillisiä yleisimpiä karppikaloja löytyy myös runsaasti.
Norrtäljeån
Lännessä sijaitsevasta Lommaren-järvestä Norrtäljejoki virtaa Norrtäljen keskustan läpi, kunnes se lopulta laskee Norrtäljen satamaan. Norrtälje. Joen rannat ovat suhteellisen saavutettavissa yläosasta alas "Vanhan voimalaitoksen sillalle" ja koostuvat pääasiassa leppä-, saarni- ja vaahterapuustosta. Yläosan pohjoisrantaa reunustavat osittain yksityistontit ja yläosan etelärannalla yksityistontit koskettavat vähemmän. Kaikkien tonttien maa-alueet ovat luonnollisesti kiellettyjä!! Joen kulku on yläosalla pääosin tyyni.
Joen keskiosaa aivan "Vanhan voimalaitoksen sillan" ylävirtaan ja alas valkoiselle sillalle kutsutaan myös Seurasillaksi, "perhokalastusosuudeksi". Joki laskee noin 3 metriä, mikä luo luonnollisesti uoman heikosti virtaavista osista voimakkaasti virtaaviin osiin keskivirtaaman aikana. Pidempien sateiden jälkeen virtaus voi olla erittäin suuri, mikä tarkoittaa, että jotkut keskiosan osat eivät sovellu kahlaamiseen. Keskiosan rannat koostuvat pääasiassa kovista pinnoista, mikä tekee saavutettavuudesta minimaalista ja vaatii kahlaamista. Kahlaaminen tapahtuu vain yhdeltä puolelta!! Noudata ohjeita!!
Joen alaosa ulottuu Åtelletin sillalta ja ulos suuaukon sukellusrei'ille. Norrtäljen satamaan, jotka ovat samalla tasolla kuin merilaituri. Alaosan rannat ovat pääasiassa kovia. Saavutettavuus on erittäin hyvä!
